Nosekisat 3.8.

Sain pönelle koepaikan Muuramen kokeeseen la 3.8. Perjantaina käytiin kolmen vartin remmilenkki, yli tunnin metsälenkki, treenattiin metsässä nenäjuttuja (pudonneen noutoa, namien etsintää) ja vähän temppuja (mm. pyörähdys kannon päällä on ollut hauska, aluksi koira ei todellakaan tajunnut että kannollakin voi tehdä kiepin. Tein aina ennen vain istu-maahan-seiso-vilkuta -sarjaa.) Lisäksi meillä oli illalla vielä nosetreenit, ja koira sai etsiä muistaakseni viisi tai kuusi aluetta. 22 maissa tuli äitin juna, ja mentiin hakemaan se meille yöksi. Illanistujaisissa meni yli puoleen yöhön, vaikka herätys oli ennen kuutta.

Aamulla sitten startattiin koko kööri kohti Jyväskylää. Koepaikalla pöne oli ihastuttavan väsynyt, valmistautuminen kerrankin oli onnistunut ja ehkä äidin mukana olo kivasti myös rikkoi kaavaa :D Minä en ole lainkaan huolissani etteikö se sitten jaksaisi kun sen aika on, mutta miten ihanaa että se pissalle otettaessa oli vaan aika blaah ja halusi takaisin autoon nukkumaan, eikä alkanut vinkua ja kiskoa sinne missä luulee tapahtuvan, kuten yleensä. Kerrankin myös kävi ihan jumalaton munkki ja olin viidentoista koirakon kisassa numerolla yksi! On paljon kivempaa odottaa oman vuoron jälkeen kuin ennen omaa vuoroa, vaikka aikaahan siellä kaikilla menee ihan yhtä kauan.

Järjestys meni taas niin, että ulkoetsintä aloitti ja siitä suoraan ajoneuvoille. Toiselle kierrokselle jäi ensin laatikot (sisällä) ja sitten sisäetsintä. Nollakoira kävi ennen meitä, mutta jotenkin silti nyt kun olin eka varsinainen, menin vasta tosi myöhään eikä odotusaikaa käytännössä tullut lainkaan. Harjoitteluhajulle päästyäni kutsuttiin jo, ja piti sanoa että hetki vain, otan pari nuuhkaisua ensin. Tämäkin sopi meille tosi hyvin, pönehän kerää odotellessa ne kierrokset. Itsekin olen ehkä näin 11 harrastusvuoden jälkeen vihdoin oppinut olemaan panikoimatta siitä että on muka kiire, ja ottamaan oman aikani. Ne ei takuulla aloita meidän suorituksen arvostelua ennen kuin olen itse paikallakaan.

Ulkoalue:

vasen reuna

oikea reuna

Alue vaikutti vaikealta, niin paljon lautaa ja rakoja. Muistin katsoa tuulen, se tuli selän takaa, mikä helpotti, kun siirtymähajuja ei tulisi niin paljoa jos haju olisi aidan raossa. Aikaa oli 3min ja päätin että seuraan tarkasti että koira käy kaikki pinnat läpi. Vaihdoin liinan vasta metrin päässä lähdöstä ja laitoin koiran maahan ennen lähetystä. Se lähti ihan siivoti vasenta reunaa, kuten ajattelinkin. Ehti mennä aika monta metriä, kunnes teki uukkarin ja halusi palata. Haju oli kukkalaatikon ja seinän välissä. Aika 0.12.50, "Tehokas, nätti ilmaisu. Super!"

Palkaksi oli eilen iltana paistettuja pakastenugetteja. Nyt jos ei palkka ole kohdillaan, niin ei koskaan. Kolme pönettiä per etsintä, rasiassa. Äiti kysyi aamulla tarviiko niitä leikata pienemmiksi. No ei tarvii, ei se niitä ehdi pureskella kuitenkaan. No ei niin, ja siinä sitten hakkasin koiraani selkään kun se tosiaankin meinasi tukehtua niihin...

Seuraavana ajoneuvot:

Tuuli kuvassa vasemmasta alanurkasta. Lähtö oli aika kaukana, ja seurautin koiraa kohti vasenta autoa. Vapautin sen etsimään siitä, ja se poukkasi suoraan, määrätietoisesti mun edestä peräkärrylle, niin annoin mennä. Kierrettiin sen ympäri, koira oli hieman kiinnostunut vetoaisasta ja kärrin auton puoleisesta sivusta, mutta ei mitään kunnon jämähtämisiä. Ohjasin sen sitten peräkärrylle, ja käytiin sitä läpi niin, että vasta aivan kierroksen lopuksi päädyttiin etupuskuriin, edestä katsottuna oikeaan reunaan, johon ilmaisu. 1.04.20, "Keskittynyttä nättiä etsintää. Hahmottaa etsintäaluetyypin, pysyy ajoneuvon pinnassa". Kyllä se kerran yritti kärrin takaa jonnekin tyhjään ampaista, mutta pääosin tosiaan meni tosi nätisti ihan nenä ajoneuvon pintaa viistäen, kuitenkaan aikomustakaan nousta pystyyn.

Tässä vaiheessa hyvillä mieli takaisin autoille. Meillä oli aamiainen mukana ja ruvettiin äitin kanssa syömään. Vettä ripsi aina välillä ja oli juuri sen verran kylmä, että autossa oli ihan mukava istuskella. Sienen kanssa käytiin myös pienellä kävelyllä. Tuomari piti lyhyen ruokiksen, kävi sitten laittamassa hajut seuraaville alueille ja odoteltiin vielä nollakoiran käynti. Nyt kun hain pönen autosta, se oli jo normaali kauhea itsensä ja veti, huuti ja hyppeli, eli tasan tarkkaan tiesi mitä ollaan menossa tekemään. Kerkesin muutaman kierroksen kävelyttää sitä tietä pitkin edestakaisin, ennen kuin oli meidän vuoro. Kokeen vika osallistuja oli juoksuissa, ja mietin kyllä sekoaakohan pöne niistä sen hajuista, mutta ei lainkaan, vaikka annoin sen haistella ja kuseskella. Ainoastaan harjoitteuhajulle mennessäni hajulaatikko näytti olevan aivan samassa kohdassa, niin kysyin voisiko järjestäjä siirtää sitä vähän, jos se juoksuinen oli kanssa käynyt siinä. Onnistui ja parin nuuhkaisun jälkeen siirryttiin eteenpäin.

Laatikot oli kerrankin ihanassa järjestyksessä ja ajattelin että nyt me onnistutaan:

Taktiikka oli "pidätä sitä niin, että se ei juokse oikean laatikon ohi", mutta epäonnistin silti... pari ekaa mentiin siivosti, sitten koira yritti oikaista takariviin, ja kun en päästänyt, järjestys katosi. Sain sen kuitenkin takaisin sinne mihin halusin ja sitten mentiin melkein koko ympyrä ilman mitään reaktioita. Koira teki taas uukkarin, palasi pari laatikkoa taaksepäin ja ilmaisi pylvään edestä. Ekalla kerralla koirassa ei oikeasti näy mitään reaktiota kun se vetää siitä ohi :( 0.26.25. "Kaunis selkeä ilmaisu. Vau!"

Siitä sisälle. Sisäalue oli laatikkoalueen kanssa samassa suuressa tilassa, alueen perällä. Sinne noustiin kaksi porrasta ja itse alueella oli pöytä, muutama penkki ja vähän jotain sälää oikealla kameran ulottumattomissa.

Pöne lähti määrätietoisesti pöytäryhmän taakse seinälle, koukkasi vähän oikeaan verhon ohi, teki uukkarin, palasi sinne missä ekana oli, tarkensi ja ilmaisi. 0.16.88, "nopea ja tehokas!", EHK. Tällä myös sisäetsinnän ykkössija. Kyllä se aika uskomattoman nopea oli, selvästi sai hajun jo alkuun. Ja nyt se myös näytti siltä, mitä kutsun "se haluaa löytää", alkupään etsinnät oli kaikesta huolimatta enemmän sarjassa "se haluaa etsiä". Kaikki nämä on videolla, kun äiti kuvasi. Niitä on ollut tosi opettavaista katsoa useampaan kertaan.

Kokonaiskisassa meni kolmonen ja kakkonen eikä meitä mainittu, ja ajattelin että autoilla vaan meni liikaa aikaa sitten. Olin pudota tuoliltani kun oltiinkin sijalla yksi! Käsittämätöntä! Siinä se nyt sitten on, eka luokkanousutulos.

Kokeen jälkeen ajettiin mökille, missä tehtiin viimeiset pakkaamiset. Su aamulla aikaisin lähdettiin ajemaan kohti Muoniota, johon olimme varanneet majoituksen. Lämmin suositus Särkijärven Majoille! Juhlittiin pönen synttäreitä jo etukäteen, kun edes erikoispersoonalle ei ole mahdollista järjestää erikoistarjoilua maastoon.

töppöinen 11v

Ma aamulla aamiaisen jälkeen ajettiin viimeiset parisataa kilsaa ja lähdettiin vaellukselle. Siitä oma kertomuksensa myöhemmin.