Monesti ne ratkaisut mitä se tekee, on sarjassamme "älä edes kuvittele".
Minä olen se ikävä akka joka kieltää, käskee hillitä itsensä, vaatii
noudattamaan sääntöjä joita olen kaikki nämä vuodet sille tankannut.
Ärsyttävintä, ja samalla toisaalta myös kaikkein rakastettavinta siinä
on se, ettei se koskaan oikein nöyrry mun tahtoon ja ne omat jutut vaan
pursuaa sieltä.
Ja sitten joskus tapahtuu jotain tällaista. Olen
nauranut koko päivän tuolle sen omahyväiselle ilmeelle. Joku normaali
koira varmaankin olisi kiertänyt, mutta muri ahtautuu välistä. "Koska mä
voin".
Ja salaa ne sen omat jutut on niiiin liikuttavia. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti