Sivut

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Paskatauti, vol 2.

Tylosiini vaikutti puolessa vuorokaudessa niin, että paskan tulo loppui siihen. To-pe yön töppönen vietti vielä kylppärissä ja hyvä niin, koska useampi läjä oli yön aikana tullut, muistaakseni ainakin kerran vein sen uloskin. Juotin niin paljon, että pissaakin tuli jatkuvasti. Hauskaa, että vaikka paskat on jo pitkin kaakeleita, sisälle pissaaminen ei kuitenkaan käy mielessäkään. Ihan hyvä oli juosta tiuhaan ulkona senkin takia siis, useita kertoja väli oli jo liian pitkä ja koira teki kahden minuutin megapissoja. Pöne on aina ollut huono juomaan, ja jopa Nutrisal-vesi tuntuu imeytyvän siihen tosi huonosti, se siis pissaa samoilla juomamäärillä huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin Sieni. Pönen uloste oli muutaman päivän vielä kovinkin löysää, mutta se teki vain yhden läjän vuorokaudessa hallitusti ulos. Olipas hieno hetki, kun havaitsin ensimmäisen kakan, jolla oli muoto. Maanantaina, ab-kuurin viidentenä päivänä, se teki kunnon pökäleen. Ruokana on ollut i/d-purkkiruuan lisäksi kaurahiutaleista ja jauhelihasta keitettyä puuroa, nyt on saanut sinne muutamia koiran nappuloita sekaan, ja pikku hiljaa pitää laajentaa kohti normaalia.


kyllä kiitos, ottaisin sun pizzaa

Perjantaina sain heti aamusta viestin töihin, että Sieni oksentaa. Muutamassa tunnissa se alkoi myös ripuloida, ja jos töppösellä tauti alkoi vähän löysällä vatsalla ja kehittyi päivän mittaan, Sienen ihan eka läjä jo oli ehtaa vesiripulia. Mies juoksutti sitä sitten ulkona ja kuurasi oksennuksia sisältä, se oksensi päivän aikaan siis ainakin 5-6 kertaa. Neuvoin antamaan Enteromicron ja juottamaan sitä. Iltapäivällä kotiin päästyäni soitin klinikalle. Olisin halunnut luvan aloittaa sillekin tylosiinin, koska mitä muutakaan se nyt voisi olla, kuin tismalleen samaa tautia, ja en kerta kaikkiaan jaksa enää samanlaista rumbaa uudelleen. Puhelimeen vastannut hoitaja kävi kysymässä meitä hoitaneelta lääkäriltä ohjeet, ja käskivät syöttää kaikkia muita saamiani valmisteita, mutta ei antibioottia. Teoriassa se voi olla vielä jotain muuta, tai vaikka olisi samaa, koirat on yksilöitä ja joku voi selvitä taudista itse. Onhan siitä paljon puhuttu, että turhaa antibioottien käyttöä pitäisi välttää, mutta hetken teki mieli itkeä silkasta uupumuksesta. Neljä valvottua yötä, jatkuvaa portaissa juoksemista, paha mieli koiran kylppärissä säilömisestä ja nyt kun se toinen vihdoin otettiin sieltä pois ja yötkin saisi nukkua, pahin mahdollinen tapahtui ja se tarttui kuitenkin Sieneen. Ei voi olla todellista. Sanoivat puhelimessa, että jos tarttee aikaa klinikalle, soita maanantaina heti aamusta, jos riittää puhelinneuvonta, meidän ell:n soittoaika on iltapäivästä. Sain hänelle suoran numeron ja sitten toivottivat vain pärjäämisiä.




Viikonloppuna ei tehty mitään muuta kuin torkuttu sohvalla ja rampattu pihalla. Herätessä aina ekana piti haistella, haiseeko täällä paska. Useimmiten tosin haisi sen verran railakkaasti, ettei tarttenut asiaa sen enempää tutkailla. Piti käydä ostamassa eteiseen ilmanraikastin, koska paska haisi rapussa asti. Hain myös lisää Enteromicroja, onneksi ainakin yksi apteekki myy niitä täällä, klinikka ei ole viikonloppuna auki.

Sieni oli ihan virkeä potilas. Se oksensi paljon enemmän kuin töppönen, joten sai oksennuksenestotabletin sekä pe että la. Lauantaina illasta se alkoi nuupahtaa ja lopulta kieltäytyi ensin syömästä purkkiruokapalleroon piilotettuja tabletteja - ruoka ei oikein maistunut ja normaalin vauhdilla nielaisun sijaan se pyöritteli sitä suussa, jolloin tabletti erottui ja koira sylki sen pois, eikä halunnut enää ottaa mitään. Ei halunnut myöskään juoda vaikka sekoitin veteen mitä tahansa herkkuja. Näinkö sitä ollaan sunnuntaina sitten tipassa kuitenkin. Juoksutin sitä ulkona kuitenkin ja jossain vaiheessa sen olo vähän koheni, muistaakseni se joi ainakin pääasiassa itse, vai pistinköhän desin mitalla vähän huulesta menemään. Mitään ruiskuja täällä ei ole, mutta onnistuu se ilmankin. Pillerit laitoin sille väkisin kurkkuun.

Sunnuntaihin mennessä se selvästi piristyi ja alkoi taas syödä. Paska lensi ihan samalla mallilla. Maanantaina ajattelin, että nyt kun se syö ja juo, niin ei tässä nesteytystä tarvita, mutta soitan lääkärille ja kysyn nyt uudelleen niistä antibiooteista. Kyseltyään kovasti kummankin koiran voinnista hän laittoi Sienelle kanssa kuurin, tabletit on eri vahvuisia ja nyt saa olla tarkkana että oikea koira syö oikeasta pussista. Hain ne klinikalta iltapäivästä, mies käytti sillä aikaa Sientä klinikan pihassa paskalla, ja annettiin sille tabletti heti siinä.

Niin, koirat oli autossa ja oltiin matkalla mökille. Hirveän kiva ajoitus, vaikka kumpikaan noista ei pelkää raketteja, pelkkä ajatus siitä että pitäisi tunnin välein sukeltaa sotatantereelle ripuloimaan ja toivoa että kukaan känninen ei ammu meitä (kuten kaksi vuotta sitten tapahtui käyttäessäni koiria joskus kahden maissa pissalla, kuten olen joka vuosi tehnyt), tuntui aika stressaavalta. Koko mökin lämmittäminen yhden yön takia tuntui aika kalliilta, näillä keleillä lämmöt pitää laittaa useita päiviä etukäteen, että ehtii lämmetä. Päätettiin sitten yöpyä saunakammarissa. Olen ollut siellä monen monta kertaa itsekseni koirien kanssa, mutta kahdelle ihmiselle se oli niin epätodellisen ahdas, että suorastaan huvitti. Siinä sitä lämmitettiin takkaa, pelattiin korttia ja juotiin glögiä polvet suussa.

Sienen ripulointi lakkasi siihen klinikan pihassa otettuun tablettiin. Ma-ti yö mökillä oli aika jännä, pelotti että en herää ja se paskantaa mun makuupussille tms sisälle, mutta ei mitään. Tiistaiaamuna se oletettavati kävi mökin pihalla paskalla, tuotosta en kyllä nähnyt. Sen jälkeen ei ole tullut mitään. Näinköhän se on nyt sitten ummessa *tähän hysteerisen väsynyttä naurua*

Tiistaina saunottiin ennen lähtöä. Harmi, kun ei toipilaiden kanssa oikein uskalla lenkkeillä, olisi ollut hankea missä kahlata. Hulluksi tässä alkaa tulla muutenkin kun mitään ei ole voinut tehdä. Yksin lenkkeily tuntuu niin tyhmältä eikä ole kauheasti tehnyt mieli lähteä esim. uimaan, kun tietää, että palatessa on taas paska lattialla. Mitäköhän koirattomat ihmiset oikein tekee kaikki päivät...?







Mökillä kävi tasainen rytke kauempaa, kummassakaan lähinaapurissa (50-100m) ei mitään havaintoa elämästä joten paukkujakaan ei ihan nyt siinä nurkilla ammuttu. Yöksi nousi melkoinen sumu, joten kauempaakaan ei näkynyt mitään, kuului vaan. Vastoin kaikkia ohjeita mulla oli koirat irti aitaamattomalla pihalla. Tosin normaalisti ne on siellä ihan valtoimenaan, nyt menin mukaan tai vahdin ikkunasta hyvin tiuhaan, että mitään outoa ei tapahdu ja kaikki pysyy näkyvissä. Ei siitä parin vuoden takaisesta äksidentistä onneksi näyttäisi jääneen mitään, vaikka kaikki ainekset katastrofiin kyllä oli. En silti ole allekirjoittanut rajat räiskeelle -kansalaisaloitetta. Mun mielestä ensisijaisesti ja aivan ehdottomasti pitäisi lopettaa ääniarkojen koirien jalostuskäyttö. Toivoisin kyllä myös, että raketteja saisi myydä vasta aattoaamusta alkaen, ja että aikarajojen noudattamatta jättäminen, päihtyneenä, alaikäisenä jne ampuminen olisi voimakkaasti rangaistavaa. 18-02 yhtenä iltana vuodesta ei mielestäni ole kohtuutonta. Kurjaa vaan, että ei ihmiset ikinä opi, taas oli uutisissa niitä silmävammoja, ja täälläkin kuulunut pauketta ennen ja jälkeen annetun ajankohdan. Sinänsä ihan sama mulle miten tässä käy, mielenkiinnolla seuraan kuinka aloitteen käy. Onhan siinä ne kaikki muutkin pointit, mutta monessa mediassa se leimattiin jo vain koiraihmisten jutuksi, siksi nyt kommentoin itsekin vain siltä kannalta.

Aikana ennen dinosauruksia taisi olla sellainen kidutuskeino kuin valvottaminen, tai herättäminen. Muistaakseni puoli tuntia oli kamalin aika, silloin kerkiää juuri vajota syvään uneen ja herääminen on kaikkein raskainta. Yö tai kaksi sellaista, niin vanki tunnustaa ihan mitä tahansa. Tässä on eilen ja tänään ollut kaikenlaista hommaa, mistä huomaa hyvin, että ajatus juoksee ketterästi kuin täi tervassa. Aivan järjetön väsymys. zzZzz


kylppärikaranteenin jälkimainingit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti