Sivut

lauantai 11. marraskuuta 2017

Sienelle ensimmäinen MESHYV!

Varkaudessa lyhyellä varoitusajalla kisaamassa. Huomasin keskiviikkona järjestäjän sivuilla lähtölistat ja ettei kisa ollut täynnä, joten laitoinpa rohkeasti viestiä ja kysyin vieläkö ottavat. Koska MES olisi viimeinen luokka, en aiheuttaisi aikataulumuutoksiakaan, niin pääsin mukaan. To ja pe en tehnyt mitään muuta kuin perjantaina pönen treenien ohessa pari merkille lähetystä broilerinkaulapalkalla. Sienelle sopisi vaikka pitempikin vapaa ennen koetta, tosin eipä sillä nytkään ollut mitään vire- tai motivaatio-ongelmia. Saa nähdä miten se jaksaa 3 viikon päästä rotumestiksissä, onneksi siihen on vielä aikaa. Joka viikonloppu kisaaminen varmasti olisi pitemmän päälle liikaa kuitenkin.

Rata oli jos nyt ei helppo, niin ainakin sellainen, missä ei ollut mitää suorilta -10 meille aiheuttavaa - ei peruutuksia, ei käytösruudun seisomista. Tämä tuomari taitaa tykätä käännöksistä:


Mutta mutta. Meillä ei vieläkään ole sitä oikean puolen istumista. Viereen-käskyllä se kääntyy niin kivasti kunnolla askeltaen eikä istu kuten eräs kiharakarvainen sankari ja moni muu, niin en ole tarkoituksella sitä opettanut, viereen tarkoittaa oikealla seisomista. Tällä radalla on 7 kertaa viereen istuminen ja vaikka päätin että sanon "istu" ja istui se sitten miten vinoon, taakse tms tahansa, en uusi enkä harmistu koska sillä ei ole ymmärrystä mihin sen pitäisi istahtaa. Se istuu istu-käskyllä taaksepäin joten päätyy ainakin yleensä kovin takaviistoon. En ole varmaan ikinä edes tehnyt i-m-i oikealla ja piti ennen omaa vuoroa kokeilla mitä mä sille sanon siinä toisessa istumisessa, viereen-käskyllä varmaan pomppaa seisaalleen ja istu taas voi olla epävarma, vasemmalla en koskaan pyydä istu jos olen vieressä, vaan se taas on sivu.

Nyt hain koiran ihan viime tipassa, oltiin numero 47 ja lähdin kun 45 siirtyi kehään. Ajoitus oli aika sopiva, puoli minuuttia myöhemminkin olisi voinut. Koira ei taaskaan halunnut katsoa yhtään mitään hallissa, riisuin siltä takin, vaihdoin pannan, vaihdoin itselle villasukat kenkien tilalle, tein noi parit kokeilut, puolenvaihdon edestä, oikean tk:n, eteen tulon ja takaa oikealle paluun. Koira heitti volttia ihan kiitettävästi ja yksi ihminen tuli kysymään, että on niin ihana koira että pakko kysyä mitä rotua. Vastasin, ja hää totesi että niin me arveltiinkin. Me...? Sitä on ihan porukalla ihasteltu siis :)

Tässä sitten se video . Rumasti ajan koiran kolmosella törmäämään kylttiin, vaikka muka jätin siihen pitkän välin, tiedostin siis asian kyllä mutta eipä se silti riittänyt. Ne oikealle istumiset jännitti mua ja heti nelosella ajan jollain ihme käsimerkillä koiran hapuilemaan puolenvaihtoa edestä, ja miten sydäntä särkevästi jätän sen vielä ihmettelemään lähtiessäni itse uusimaan ottamatta koiraa kunnolla mukaan :( !! Uusimalla parempi mutta onhan toi sellaista varmistelua ja on minulta paskaa ohjaamista ja epäreilua koiraa kohtaan. Se haluaa tehdä oikein eikä mun pitäisi viedä sitä kokeeseen, kun hommat on vielä kesken. Ongelmia myös i - 90 oikealle - i -kyltillä. Puolenvaihto edestä o -> v sujuva vaikkei just videolla näy, samoin 2x saksalainen vasemmalla. Sarjahyppykin onnistuu tällä kertaa :D, näkee kyllä miten kaasu meinaa hirttää ennen toista ponnistusta mutta sivulle-käsky on täsmälleen oikeaan aikaan ja koirahan tekee mitä pyydetään :) Sitten taas isoja ongelmia i - tk oikealle - i -kyltillä, tajusin jo radalla että hoipparoin ihan miten sattuu, en siis pysynyt lainkaan paikoillani enkä edes tiedä miksi. Kai se istui niin kauas ja vinoon että jotenkin sekosin itse siitä. Siitä -10. Ja vielä se 2x oikea täyskäännös, siinä hää taas hakee puolenvaihtoa edestä ja/tai eteen seisomaan tuloa, eikä uusinnallakaan onnistu, joten -13. Surullisinta että koira pahastuu kun ei ymmärrä. Vihje-erottelua edelleen kovasti tehtävä. Onneksi lopussa kuitenkin hyvä mieli ja paljon pomppuja <3 Rapsuttelin koiraa maalissa käytösruutuun menoa odotellessa, ja sitten se kyllä taas luuli että ollaan menossa palkalle ja kiskoi hihnassa. Hienoa siinä sitten olla, että sivulle, otetaas vielä tämä 3min pönötys. Rutiinia ehdottomasti treenattava ensi tilassa. Istui aika varman oloisena, säästelin kehuja ja käskyjä loppuun siltä varalta ettei jaksaisi oikein enää ja tartteisi kannustaa. Vähän se kohensi asentoa jossai varmaan 2,30 kohdilla, silloin näytin kädelläkin että istu vaan vielä. Tosi paljon piti kontaktia minuun eikä katsellut rataa suorittavaa koiraa. Kuten kuvasta näkyy, ei mikään ergonomisin asento.



Tästä kaikesta jäi siis kuitenkin 72p ja ensimmäinen MESHYV! Ei nämä radat enää niin mahdottomilta tunnu kuin vielä kevättalvella nollakoirana mestarissa ollessamme. Työtä on silti vielä rutkasti jäljellä, sekä tekniikkaa että varsinkin sitä ratarutiinia.

2 kommenttia:

  1. Ihanat siäniset loikat lopuksi. Hienosti, onnea!

    VastaaPoista
  2. Niin on, ihanan onnellinen suuäänien mestari!

    VastaaPoista