Sivut

perjantai 6. tammikuuta 2017

RTK3



Sienelle tänään kolmas ja viimeinen VOIHYV ja sen myötä RTK3. Kehään meno onnistui täydellisesti ja jännityksestä huolimatta musta oli varmaan ekaa kertaa ikinä pääasiassa vain kivaa mennä. Pisteet oli huonoimmat voi-pisteemme (77): halli ei ollutkaan lämmin vaan "lämmin" ja siellä oli -2 (ulkona -25 joten ihan kiva nyt kuitenkin) ja maa hohti kylmää. Koira ei halunnut mennä maahan lämppäalueellakaan, joten heti ekalta kyltiltä liikkeestä maahan menosta -3 uusi ja -10 TVÄ kun ei se silti onnistunut. Peruutukseen olen tyytyväinen, regoi pakki-vihjeeseen toivotusti, mutta ei ehtinyt ihan mukaan ja vinoudesta -3 TVÄ. Lopussa edestä takaa oikealle paluussa meinasi tehdä edestä vasemmalle ja siitä kanssa -3 TVÄ. Spiraalissa loikkasi taas ilmaan josta tällä kertaa onneksi vain -1 kontr, ja hyppy piti uusia kun ekalla meni väääähän pitkäksi ja koira päätyi johonkin 10m päähän. :D Sinänsä lohdullista, että isoimmat pistemenetykset tuli helpoilta kylteiltä jotka se kuitenkin oikeasti osaa. video

Ratapiirros:


Kehästä tultuamme joku ventovieras kommentoi, että tosi kaunis koira ja aivan ihanaa miten onnellisilta näytitte. <3


***

Nyt alkaa sitten mestariluokan liikkeiden opettelu! Merkki, valkovuokko ja tulppaani, peruutus poispäin ja oikealla sivulla, pyörähdys oikealla, yhä parempi takaosan käyttö käännöksissä etenkin oikealla (ja ylipäänsä esim. 360 oikeaan koira oikealla...), edestä sivulle palaamisten erottelut, käytösruudun seisominen, suorat asennonvaihdot oikealla ja vasemmallakin seisomaan nousun hyppy pitää saada kuriin, oikea täyskäännös, puolenvaihto edestä, jäävien erottelun muistuttelua koska messissä on liikkeestä seisomisen lisäksi liikkeestä istu - jätä koira ja liikkeestä maahan - kierrä koira. Siinä sitä on puuhaa! Rally on laji, jossa vielä alemmissa luokissa pärjää sohimalla kaiken maailman sinnepäin-käsimerkkejä. Ylemmissä luokissa kiemuroita on niin paljon, että sujuvuuden kannalta kyllä koiralle on ihan oikeasti opetettava eri asiat, joko pelkillä sanallisilla vihjeillä tai sitten tietoisten, selkeiden käsimerkkien kanssa. Tässä on paljon sellaista, mitä voi hyvin tehdä olkkarin matolla, ja sehän sopii näillä säillä oikein hienosti :)

Lisäksi ennen mahdollista koekäyntiä tarvitaan vielä enemmän ratarutiinia. Kehään menoon tosiaan olin täydellisen tyytyväinen, hallissa puhalsi lämmitin niin kovasti että sitä hautajaistunnelmaa ei ollut, lisäksi tilaa oli tosi paljon sekä kehässä että sen ulkopuolella ja oli hyvä lämpätä rauhassa. Radalta käytösruutuun meno oli aikamoista loikkimista ja käytösruudusta ulos meno ihan hirveä ryntäys, tosin vapautin sen ihan "ole hyvä" -sanalla mikä oli ehkä virhe... aika tuli täyteen kun parilla on pari vikaa kylttiä jäljellä, niin pidin omani asennossa siihen asti että toinen oli kytketty ja vapautin siitä sitten tosiaan suoraan palkalle. Nyt olisi kauhean kivaa päästä mölleihin, missä voisi palkata sen taskusta kesken radan, tietää meinaan jo liian hyvin, että palkka tulee kun juostaan kehästä ulos. Mudin kohdalla siitä ei ollut pitkä matka ääntelyongelmaan jolle ei koskaan enää sitten voinut mitään, Sieni ei ole ehkä kovin potentiaalinen riskiryhmäläinen mutta silti. Ei ole hyvä, jos ero kehässä olon ja sieltä pois pääsyn välillä on kovin suuri, eli koira tietää että palkkaa tulee aina vaan ennen ja jälkeen kehässä olon, ei koskaan siellä. Sillä pitäisi säilyä usko siihen, että palkka voi tulla koska vaan, myös kehässä ihan minkä tahansa kyltin aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti