Kuukausi. Niin pitkä ja toisaalta niin lyhyt aika, aivan kuten elämäsi 16 vuottakin. Ostin uuden pöydän, mutta se odotti kuistilla pari viik...

Silloin kun Sieni äkisti kuoli, luulin että minäkin kuolen, että joku aamu mun sydän ei vaan ole enää pysynyt käynnissä, että hukun pohjatto...

  Niin paljon sanoja ja toisaalta syvä hiljaisuus, en tiedä mitä sanoisin, mikään ei voi läheskään kuvata sitä kaikkea. -> vaellusblogiin

Ilmoitin Pajun heti toiseen kokeeseen vain siksi että ei tartte olla kotona ja saa jotain muuta ajateltavaa. En treenannut kertaakaan mitään...